Säännöt

Joensuun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

Nämä säännöt on hyväksytty Joensuun Rakennusmestariyhdistyksen vuosikokousessa 3.10.2022 ja RKLn liittohallituksen kokouksessa 14.10.2022.

Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 28.11.2022.

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Nimi: Joensuun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry                                
Kotipaikka: Joensuu                                              
Osoite: Kalevankatu 22, 80100 Joensuu

Y-tunnus: 0168215-4
Rekisterinumero: 67.359
Merkitty rekisteriin:

1 §
Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Joensuun Rakennusmestarit ja –insinöörit AMK ry, josta
näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuun
kaupunki ja toimialueena Joensuu lähikuntineen.

Yhdistys on Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n jäsenyhdistys. Yhdistys
noudattaa liiton sääntöjä ja päätöksiä sekä hyväksyy liiton periaatteet.
Rakennusmestarit ja – insinöörit AMK RKL ry:stä käytetään näissä säännöissä
nimitystä RKL.

2 §

Tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on
1) olla rakennusalan toimihenkilöiden ja asiantuntijoiden henkilöjärjestö,
2) edistää jäsenistön ammattitaidon ja pätevyyden kehittämistä sekä ammatillista
edunvalvontaa,
3) olla jäsenistönsä toimintaedellytyksiä edistävä ja yleistä arvostusta ylläpitävä
yhdistys,
4) kehittää kaikkien rakennusalalla työskentelevien yhteistyötä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

ylläpitää jäsentensä ammatillista kehittämistä, aseman ja arvostuksen
kohottamista sekä työskentelyedellytysten ja työnsaantimahdollisuuksien yleisten
edellytysten parantamista,

seuraa ja edistää rakennusalan kehitystä pitämällä yhteyttä alueensa
rakennusviranomaisiin ja tekemällä yhteistyötä muiden rakennusalan järjestöjen
kanssa,

 ylläpitää ja edistää saavutettua koulutusta,

 järjestää kokouksia, tiedotus-, luento- koulutus- ja juhlatilaisuuksia sekä näyttelyitä,
opintomatkoja, urheilukilpailuja, taidetilaisuuksia ym. vastaavanlaisia tapahtumia ja vapaa-ajan toimintaa

voi harjoittaa alaansa koskevaa julkaisu- ja kustannustoimintaa,

tekee yhteistyötä alan ammattikorkeakoulun opettaja- ja oppilaskunnan kanssa,

asettaa edustajansa paikallisiin rakennusalan asiantuntija-, tutkimus-, koulutus-,
normitus- ym. toimikuntiin sekä koulutus- ja kehittämistyötä suorittaviin
organisaatioihin,

kiinnittää viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota rakennustoiminnan
kehittämiseen ja edustamiensa ammattikuntien aseman ja työedellytysten
parantamiseen,

pitää yhteyttä ja tekee yhteistyötä muiden rakennusalan järjestöjen kanssa,

toimii muillakin edellä mainittuihin verrattavilla tavoilla tavoitteidensa toteuttamiseksi.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja
jälkisäädöksiä, järjestää rahankeräyksiä, koulutuksia, arpajaisia ja myyjäisiä sekä
huvitilaisuuksia, omistaa asunto-osakkeita ja vuokrata hallinnassaan olevia huoneistoja.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallistuville, eikä yhdistyksen toiminta muutoinkaan saa muodostua taloudellisen hyödyn tavoitteluksi.

3 §
Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä ammattikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Jäsenkelpoisia ovat myös teknillisen oppilaitoksen (ent. koulun) tai sitä
vastaavan tai korkeamman teknillisen oppimäärän suorittanut henkilö.
Varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän kirjallisen hakemuksen hyväksyy yhdistyksen hallitus.
Yhdistyksen äänivaltaisina varsinaisina jäseninä voi olla vain henkilöitä, joista on maksettu RKL:n vuosimaksu.

Varsinainen jäsen, joka yhdistyksen kautta kuuluu RKL ry:hyn, saa RKL:n edut ja
oikeudet. Hän voi myös kuulua useampaan RKL:n jäsenyhdistykseen, mutta RKL:n
kokouksissa hän voi äänestää vain sen yhden yhdistyksen edustajana, joka on hänet
siihen valtuuttanut ja jonka kautta hänen vuosimaksunsa maksetaan.

Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua sekä varsinaisen jäsenen
että ulkopuolisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen
toimintaa tai on toiminut erityisen ansiokkaasti rakennusalan hyväksi. Hallitus voi hyväksyä yhdistyksen jäseneksi korkean iän tai toiminnallisesti heikentyneen, yhdistysrekisteriin merkityn henkilön, sekä aiemmin aktiivijäsenenä toimineen entisen varsinaisen jäsenen.                                                  

Kunniapuheenjohtajakseen yhdistys voi kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajana voi olla kerrallaan vain yksi henkilö.

Yhdistyksellä voi olla kannattajajäseniä, jotka eivät täytä yhdistyksen jäsenkelpoisuusvaatimuksia.  Kannattajajäsenillä ei ole RKL:n vuosimaksun mukaisia etuja eikä oikeuksia, mutta he suorittavat yhdistyksen hallituksen määräämän kannattajajäsenen vuosimaksun.
Oppilasjäseneksi voidaan hyväksyä opiskelija, jonka tuleva tutkinto täyttää yhdistyksen varsinaiselle jäsenelle asettamat kelpoisuusehdot.
Kannattajajäsenellä ja oppilasjäsenellä on puheoikeus, mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa.

4 §
Jäsenmaksut ja RKL:n vuosimaksu

Varsinaiset jäsenet suorittavat vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun, joka sisältää
RKL:n vuosimaksun ja jonka suuruuden, maksutavan ja -ajan yhdistyksen syyskokous
päättää ottaen huomioon RKL:n liittokokouksen päätökset.

Yhdistyksen hallitus voi antaa alennuksen jäsenmaksun yhdistyksen osuudesta jäsenelle,
1) joka liittyy yhdistykseen keskellä vuotta,
2) täyttää kalenterivuonna 65 vuotta tai on sitä vanhempi,
3) erityisistä syistä kuten asepalveluksen, taloudellisten vaikeuksien yms. vuoksi.
Ylimääräisten jäsenmaksujen keräämisestä päättää yhdistyksen kokous.

5 §
Yhdistyksen jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, on ilmoitettava eroamisestaan yhdistyksen
hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Eroava jäsen on velvollinen suorittamaan vuosimaksunsa kulumassa olevalta vuodelta.
Yhdistys voi erottaa jäsenen, joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai
tarkoitusperiä. Erottamisesta päättää yhdistyksen hallitus.
Mikäli varsinainen jäsen ei ole suorittanut yhdistyksen ja RKL:n vuosimaksua sääntöjen 4 §:n mukaisesti, yhdistyksen hallitus voi erottaa hänet.                                                         

6 §
Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille
viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta lähettämällä kutsu jäsenen
ilmoittamaan osoitteeseen kirjallisena tai sähköpostitse. Kokouskutsu voidaan myös
julkaista yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä valtalehdessä tai Rakennuslehdessä.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen käsiteltäväksi, hänen
on siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle 14 vuorokautta ennen kokousta, jotta asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7 §
Yhdistyksen kokoukset

Kokoukseen voi osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen päätöksellä tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla.

Varsinaisia kokouksia pidetään kaksi vuodessa, kevätkokous helmi - huhtikuussa ja
syyskokous syys ­- ­­lokakuussa hallituksen määräämässä paikassa.
Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään
kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta
kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Kokouksissa äänestetään asioista avoimella äänestyksellä, mutta vaalit suoritetaan
suljetulla lippuäänestyksellä. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide,
jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee
kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

8 §
Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän
ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin, saapuvilla oleva hallituksen jäsen;
2) Valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä valitaan
kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat;
3) Todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen;
4) Hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat ja päätetään työjärjestyksestä;
5) Esitetään ja käsitellään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajan kertomus;
6) Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä
hallitukselle ja tilivelvollisille;
7) Päätetään muista toimenpiteistä, joihin tilinpäätös mahdollisesti antaa aihetta,
8) Valitaan yhdistyksen edustajat RKL:n kokouksiin;
9) Käsitellään RKL:n käsiteltäviksi esittämät asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa;
10) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat;
11) Kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1) Kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän
ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin, saapuvilla oleva hallituksen jäsen;
2) Valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä valitaan
kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat;
3) Todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen;
4) Hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat ja päätetään työjärjestyksestä;
5) Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen ja
mahdollisen liittymismaksun suuruus ja maksuaika ja -tapa;
6) Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä muut hallituksen
jäsenet erovuoroisten tilalle sekä toimikunnat puheenjohtajineen;
7) Valitaan yksi ulkopuolinen toiminnantarkastaja sekä hänelle varahenkilö yhdistyksestä;
8) Todetaan kevätkokouksessa valitut edustajat RKL:n kokouksiin ja määritellään
RKL:n varten yhdistyksen kanta RKL:n liittokokouksen henkilövalintoja varten;
9) Käsitellään RKL:n ja alueen käsiteltäviksi esittämät muut asiat, jotka on
mainittu kokouskutsussa;
10) Käsitellään RKL:lle tarkoitetut aloitteet sekä keskustellaan muista mahdollisista
asioista;
11) Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat;
12) Kokouksen päättäminen.

9 §
Hallinto

Yhdistyksen asioita hoitaa vuosikokouksessa valittu hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen varsinaisesta jäsenistöstä vuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ja vähintään 4, enintään 6 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja 3 varajäsentä. Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa puolet.

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan
ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 §
Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on:
1) Valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat;
2) Panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset;
3) Johtaa yhdistyksen toimintaa kokousten päätösten mukaisesti;
4) Huolehtia varojen hankinnasta ja taloudenpidosta sekä kirjanpidosta;
5) Pitää yhteyttä jäseniinsä, lähiseudulla toimiviin muihin liiton jäsenyhdistyksiin sekä
liiton toimistoon;
6) Huolehtia jäsenluettelon ajantasaisuudesta

11 §
Puheenjohtaja

Puheenjohtaja edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa näiden
sääntöjen sekä hallituksen päätösten mukaisesti yhdistyksen asettamien tavoitteiden
toteuttamiseksi. Yhdistyksen varapuheenjohtaja toimii kokouksissa puheenjohtajan sijaisena hallituksen puheenjohtajan ollessa estynyt. Muista tehtävistä päättää yhdistyksen hallitus.

12 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja joku hallituksen muista
jäsenistä, aina kaksi yhdessä.
Yhdistyksen hallitus voi antaa toimihenkilölle yksin tai yhdessä määräämänsä toisen
toimihenkilön kanssa oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen.

13 §
Tilien päättäminen

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit, hallituksen vuosikertomus sekä
pöytäkirjat jätetään toiminnantarkastajan tarkastettaviksi yksi (1) kuukausi
ennen kevätkokousta. Tilinpäätös hyväksytään kevätkokouksessa.
Toiminnantarkastajan tulee antaa kertomuksensa kahden (2) viikon kuluessa
siitä, kun tilit on jätetty tarkastettaviksi.

 

14 §
Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamista tarkoittava ehdotus on jätettävä hallitukselle
viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta. Ehdotus käsitellään, kuten
kokouskutsussa on mainittu, ainoastaan varsinaisessa kokouksessa tai
ylimääräisessä tätä tarkoitusta varten kutsutussa kokouksessa ja sen
hyväksymiseen vaaditaan ¾ kaikista kokouksessa annetuista äänistä.
Sääntömuutoksesta on RKL:lle varattava tilaisuus antaa lausunto. Säännöt tulee
toimittaa hyväksyttäviksi yhdistysrekisteriin.
Yhdistys voi päättää, että ennakkotarkastettujen mallisääntöjen mukaiset säännöt
otetaan hyväksymiskokouksen jälkeen käyttöön yhdistyksen sisäisessä toiminnassa.

15 §
Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamista tarkoittava ehdotus on jätettävä yhdistyksen hallitukselle
viimeistään kolme (3) kuukautta ennen yhdistyksen kokousta. Ehdotus käsitellään,
kuten kokouskutsussa on mainittu ja tämän jälkeen vähintään kahden kuukauden
kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Ehdotuksen hyväksymiseen
vaaditaan, että molemmissa kokouksissa vähintään ¾ kaikista äänestyksessä
annetuista äänistä kannattaa ehdotusta.
Jos yhdistykseen perustettu alayhdistys, alaosasto tai kerho lakkaa toimimasta,
jäävät sen varat yhdistykselle lähinnä siihen tarkoitukseen käytettäviksi, mihin ne on
kerätty.
Yhdistyksen purkauduttua säilyttää sen varoja RKL kolme vuotta ja jos tänä aikana ei
perusteta uutta rekisteröityä yhdistystä yhdistyksen kotipaikkakunnalle, jolle varat
voitaisiin luovuttaa, varat tulevat RKL:lle käytettäväksi yhdistyksen tarkoitusperien mukaisesti purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.

 

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistyksen sääntöjen mukaisesti 3.10.2022

Nämä säännöt on RKL:n liittohallitus hyväksynyt kokouksessaan 14.10.2022

 

Nämä säännöt on PRH rekisteröinyt 28.11.2022