Säännöt

Joensuun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry

Nämä säännöt on hyväksytty Joensuun Rakennusmestariyhdistyksen kevätkokouksessa 19.3.2001.

Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 27.11.2001.

1 §

Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Joensuun Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Joensuu ja toimialueena on Pohjois-Karjalan maakunta.

Yhdistys on Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n jäsenyhdistys. Yhdistys noudattaa liiton sääntöjä ja päätöksiä sekä hyväksyy liiton periaatteet. Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:stä käytetään näissä säännöissä nimitystä liitto.

Jäsenyhdistykset muodostavat yhteistyöalueita, joita kutsutaan piireiksi. Piirit ovat rekisteröimättömiä.

2 §

Tarkoitus ja toiminta

Yhdistyksen tarkoituksena on

1)      olla ammatillisaatteellinen henkilöjärjestö

2)      olla jäsentensä ammattitaitoa ja yleistä arvostusta ylläpitävä liittoon kuuluva jäsenyhdistys

3)      kehittää kaikkien rakennustuotannossa työskentelevien toimihenkilöiden yhteistyötä

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

-          huolehtii jäsentensä ammatillisesta kehittämisestä, aseman ja arvostuksen kohottamisesta sekä työskentelyedellytysten ja työnsaantimahdollisuuksien yleisten edellytysten parantamisesta

-          seuraa ja edistää rakennusalan kehitystä antamalla lausuntoja ja pitämällä yhteyttä alueensa rakennusviranomaisiin

-          tekee yhteistyötä muiden rakennusalan järjestöjen kanssa

-          kehittää jäsentensä ammattitaitoa sekä edustaa jäseniään yhteisissä asioissa

-          toimii jäsentensä yhdyssiteenä, tukee ja opastaa heitä

-          edistää ja ylläpitää saavutettua koulutusta

-          järjestää kokouksia, tiedotus-, luento- ja neuvottelu- ja koulutus- sekä juhlatilaisuuksia, näyttelyitä ja opintomatkoja, urheilukilpailuja, taidetilaisuuksia ym. vastaavanlaisia tapahtumia ja vapaa-aikatoimintaa

-          harjoittaa alaansa koskevaa julkaisu- ja kustannustoimintaa

-          pyrkii yhteistyöhön lähimmän ammattikorkeakoulun, alan opettaja- ja oppilaskunnan, kanssa

-          asettaa edustajansa paikallisiin rakennusalan asiantuntija-, tutkimus-, koulutus-, normitus- ym. toimikuntiin sekä koulutus- ja kehittämistyötä suorittaviin organisaatioihin

-          kiinnittää viranomaisten, päätöksentekijöiden ja yleisön huomiota rakennustoiminnan kehittämiseen ja edustamiensa ammattikuntien aseman ja työskentelyedellytysten parantamiseen

-          pitää yhteyttä ja tekee yhteistyötä muiden paikkakuntansa rakennusalan järjestöjen kanssa

-          toimii muillakin edellä mainittuihin verrattavilla tavoilla tavoitteidensa toteuttamiseksi

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, järjestää rahankeräyksiä, arpajaisia, myyjäisiä sekä huvitilaisuuksia asianomaisen luvan hankittuaan.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen yhdistyksen toimintaan osallistuville, eikä yhdistyksen toiminta muutoinkaan saa muodostua taloudellisen hyödyn tavoitteluksi.

3 §

Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä teknillisen oppilaitoksen opistotasoisen tai sitä vastaavan tai sitä korkeamman teknillisen oppimäärän suorittanut henkilö, jonka yhdistyksen hallitus jäseneksi hyväksyy.

Jäsenenä voi olla esim. rakennusalan projektinjohto-, työnjohto- tai tuotantotehtävissä tai suunnittelijoina, rakennuttajina, kouluttajina, valvojina tai teknisissä, hallinnollisissa tai kaupallisissa tehtävissä tai vastaavan pätevyyden hankkineita muita rakennusalan toimihenkilöitä kuten talotekniikan ( LVISA ) toimihenkilöitä.

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pyrkivän kirjallisen hakemuksen hyväksyy yhdistyksen hallitus. Hyväksytty jäsen saa yhdistyksen ja liiton säännöt, joiden noudattamisesta hän on antanut kirjallisen sitoumuksen. Liiton vuosimaksun maksavalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä, liiton kunniapuheenjohtajalla, liiton kunniajäsenillä ja yhdistyksen kunniapuheenjohtajalla on liiton jäsenoikeudet ja jäsenedut. Hän voi myös kuulua useampaan liiton jäsenyhdistykseen, mutta liiton ja piirin kokouksissa hän voi äänestää vain sen yhdistyksen edustajana, joka on hänet siihen valtuuttanut.

Kunniajäseneksi yhdistys voi hallituksen esityksestä kutsua sekä varsinaisen jäsenen että ulkopuolisen henkilön, joka on huomattavalla tavalla edistänyt yhdistyksen toimintaa tai on toiminut erityisen ansiokkaasti rakennusalan hyväksi.

Kunniapuheenjohtajakseen yhdistys voi kutsua henkilön, joka on ansiokkaasti toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Kunniapuheenjohtajana voi olla kerrallaan vain yksi henkilö.

Varsinaiseksi jäseneksi voi päästä myös yhdistyksen henkilöjäsenten muodostama rekisteröity yhdistys, jonka säännöt yhdistyksen hallitus hyväksyy.

Yhdistyksellä voi olla varsinaisten jäsenten lisäksi kannattajajäseniä, jotka eivät täytä liiton jäsenvaatimuksia. Kannattajajäsenellä ei ole liiton jäsenoikeuksia eikä jäsenetuja, mutta he suorittavat yhdistyksen hallituksen hyväksymän kannattajajäsenmaksun, joka on varsinaisen jäsenen jäsenmaksua suurempi.

Oppilasjäseneksi voidaan eri anomuksesta hyväksyä henkilö, joka opiskelee rakennusosastolla tai rakennusalaa sivuavalla osastolla teknillisessä oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa, ja joka suorittaa yhdistyksen sääntöjen edellyttämän oppilasjäsenmaksun.

Kannattajajäsenellä ja oppilasjäsenellä on puheoikeus mutta ei äänioikeutta yhdistyksen kokouksessa.

4 §

Jäsenmaksut ja liiton vuosimaksu

Jäsenet suorittavat vuosittain yhdistykselle jäsenmaksun, joka sisältää liiton vuosimaksun ja jonka suuruuden, maksutavan ja -ajan yhdistyksen syyskokous päättää ottaen huomioon liittokokouksen päätökset.

Yhdistyksen hallitus voi antaa alennuksen jäsenmaksun yhdistyksen osuudesta jäsenelle,

1)      joka liittyy yhdistykseen keskellä vuotta,

2)      tai saa vain osan yhdistyksen jäseneduista,

3)      tai joka oli aikaisempien sääntöjen mukaan vapautettu jäsenmaksusta,

4)      vain erityisistä syistä kuten asepalveluksen, taloudellisten vaikeuksien yms. vuoksi.

Ylimääräisten jäsenmaksujen kokoamisesta päättää yhdistyksen kokous. Yhdistys saa liiton vuosimaksusta alennuksen liittokokouksen päätöksen mukaan niiden jäsenten vuosimaksuista

1)      jotka liittyvät jäsenyhdistyksiin keskellä vuotta,

2)      jotka saavat vain osan jäseneduista tai

3)      joiden vuosimaksujen maksamisesta jäsenyhdistykset olivat aikaisempien sääntöjen mukaan vapautetut.

Yhdistys suorittaa vuosittain liitolle vuosimaksun jäsenistään, lukuun ottamatta kannattaja- ja oppilasjäseniä. Vuosimaksun suuruuden ja maksutavan päättää varsinainen liittokokous.

Yhdistysten ja liiton kunniapuheenjohtaja ja liiton kunniajäsenet ovat vapautetut yhdistyksen jäsenmaksusta ja liiton vuosimakusta.

Vuosimaksua ei suoriteta liittohallituksen erityisistä syistä vapauttamista jäsenistä eikä jäsenyhdistysten jäseninä olevista henkilöjäsenten muodostamista rekisteröidyistä yhdistyksistä.

Yhdistys voidaan velvoittaa maksamaan liittoon kirjausmaksua entisestä jäsenestään, joka on katsottu eronneeksi jäsenmaksun laiminlyönnin takia, mutta joka hakee uudelleen jäsenyhdistyksen jäseneksi. Kirjausmaksun suuruuden päättää liittohallitus.

5 §

Yhdistyksen jäsenen eroaminen ja erottaminen

Mikäli jäsen ei ole suorittanut yhdistyksen jäsenmaksua, joka sisältää myös liiton vuosimaksun sääntöjen 4 § mukaisesti kolmen (3) kuukauden kuluessa eräpäivästä lukien, yhdistyksen hallitus toteaa hänet eronneeksi seuraavassa kokouksessa.

Yhdistys voi erottaa jäsenen joka toimii vastoin yhdistyksen sääntöjä tai tarkoitusperiä. Erottamisesityksen tekee yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen entinen jäsen, joka on katsottu eronneeksi jäsenmaksun laiminlyönnin vuoksi, voidaan velvoittaa maksamaan liittymismaksu hänen hakiessaan uudelleen jäseneksi.

6 §

Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen hallituksen päättämässä yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen käsiteltäväksi, on hänen siitä kirjallisesti ilmoitettava hallitukselle riittävän ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

7 §

Yhdistyksen kokoukset

Varsinaisia kokouksia pidetään kaksi vuodessa eli kevätkokous helmi-huhtikuussa ja syyskokous syys-marraskuussa hallituksen määräämässä paikassa.

Ylimääräinen kokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Kokouksissa äänestetään avoimella äänestyksellä, mutta vaalit suoritetaan lippuäänestyksellä. Päätökset tehdään, ellei näissä säännöissä toisin määrätä, ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide.

8 §

Vuosikokoukset

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)      kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin, saapuvilla oleva hallituksen jäsen,

2)      valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat,

3)      todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen,

4)      hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat,

5)      esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien kertomus,

6)      päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja tilivelvollisille,

7)      päätetään muista toimenpiteistä, joihin tilinpäätös mahdollisesti antaa aihetta,

8)      käsitellään liiton ja piirin käsiteltäviksi esittämät muut asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa,

9)      käsitellään liitolle tarkoitetut aloitteet sekä keskustellaan muista mahdollisista asioista,

10)   käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat,

11)   kokouksen päättäminen.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1)      kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Heidän ollessa estyneenä suorittaa avauksen iältään vanhin, saapuvilla oleva hallituksen jäsen,

2)      valitaan yhdistyksen jäsenistä kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri sekä valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja ääntenlaskijat,

3)      todetaan, että kokous on sääntöjen mukaan kokoon kutsuttu ja päätösvaltainen,

4)      hyväksytään kokouksessa käsiteltävät asiat,

5)      vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen ja mahdollisen liittymismaksun suuruus ja maksutapa,

6)      valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle

7)      valitaan yksi-kaksi (1-2) tilintarkastajaa ja heille yksi-kaksi (1-2) varatilintarkastajaa

8)      määritellään piirikokousta varten yhdistyksen kanta liiton puheenjohtaja-ehdokkaaseen,

9)      annetaan suositus piirin alueella toimivien yhdistysten liittohallituksen jäsenehdokkaiden ehdokasasettelusta siten, että jokaista avoinna olevaa paikkaa kohden nimetään ehdokas, josta liiton vuosimaksu on suoritettu liittokokouksen päätöksen mukaan,

10)   valitaan yhdistyksen piirikokous- ja liittokokousedustajat,

11)   käsitellään liiton ja piirin käsiteltäviksi esittämät muut asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa,

12)   valitaan liiton toimikuntiin yhdistysten ehdokkaat piirin kokousta varten,

13)   käsitellään liitolle tarkoitetut aloitteet sekä keskustellaan muista mahdollisista asioista,

14)   piirin liittohallituksen jäsenen puheenvuoro,

15)   käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat,

16)   kokouksen päättäminen.

9 §

Hallinto

Yhdistyksen asioita hoitaa syyskokouksessa valittu hallitus, johon kuuluvat yhdistyksen varsinaisesta jäsenistöstä vuodeksi kerrallaan valitut puheenjohtaja ja vähintään 4, enintään 8 kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä ja heidän henkilökohtaista varajäsentä.

Hallituksen jäsenistä ovat vuosittain erovuorossa puolet henkilökohtaisine varajäsenineen. Hallitus on päätösvaltainen kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä vähintään puolet hallituksen jäsenistä.

10 §

Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on muun muassa:

1)      valita hallituksen jäsenistä varapuheenjohtaja tai -puheenjohtajat (1-2),

2)      valmistella kokouksissa käsiteltävät asiat,

3)      panna toimeen yhdistyksen kokousten päätökset,

4)      johtaa yhdistyksen toimintaa kokousten päätösten mukaisesti,

5)      huolehtia varojen hankinnasta ja taloudenpidosta sekä kirjanpidosta,

6)      pitää yhteyttä jäseniinsä, lähiseudulla toimiviin muihin liiton jäsenyhdistyksiin sekä liiton toimistoon,

7)      ja pitää jäsenluetteloa.

11 §

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo yhdistyksen toimintaa näiden sääntöjen sekä hallituksen päätösten mukaisesti yhdistyksen asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi

12 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja joku hallituksen muista jäsenistä, aina kaksi yhdessä.

Yhdistyksen hallitus voi antaa toimihenkilölle yksin tai yhdessä määräämänsä toisen toimihenkilön kanssa oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseen.

13 §

Tilien päättäminen

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilit, hallituksen vuosikertomus sekä pöytäkirjat jätetään  tilintarkastajien tarkastettaviksi 1 kk ennen kevätkokousta. Tilinpäätös hyväksytään kevätkokouksessa. Tilintarkastajien tulee antaa kertomuksensa kahden viikon kuluessa siitä, kun tilit on jätetty tarkastettaviksi.

14 §

Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamista tarkoittava ehdotus on jätettävä hallitukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta. Ehdotus käsitellään kuten kokouskutsussa on mainittu ainoastaan varsinaisessa kokouksessa, ja sen hyväksymiseen vaaditaan ¾ kaikista kokouksessa annetuista äänistä. Sääntömuutoksesta on liitolle varattava tilaisuus antaa lausunto.

Yhdistys voi päättää, että ennakkotarkastettujen mallisääntöjen mukaiset säännöt otetaan hyväksymiskokouksen jälkeen heti käyttöön yhdistyksen sisäisessä toiminnassa. Säännöt tulee toimittaa hyväksyttäviksi yhdistysrekisteriin ja mikäli ne poikkeavat mallisäännöistä, voidaan ne ottaa käyttöön vasta yhdistysrekisteritoimiston hyväksynnän jälkeen.

15 §

Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkamista tarkoittava ehdotus, joka on jätettävä yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme kuukautta ennen varsinaista kokousta, käsitellään kuten kokouskutsussa on mainittu ensiksi varsinaisessa kokouksessa ja tämän jälkeen vähintään kahden kuukauden väliajan kuluttua pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, ja sen hyväksymiseen vaaditaan, että näissä kumpaisessakin kokouksessa vähintään ¾ kaikista äänestyksessä annetuista äänistä ehdotusta kannattaa.

Jos yhdistykseen perustettu alayhdistys, alaosasto tai kerho lakkaa toimimasta, jäävät sen varat yhdistykselle lähinnä siihen tarkoitukseen käytettäviksi, mihin ne on kerätty.

Yhdistyksen purkauduttua säilyttää liitto sen varoja kolme vuotta ja jos tänä aikana ei perusteta uutta rekisteröityä yhdistystä yhdistyksen kotipaikkakunnalle, jolle varat voitaisiin luovuttaa, varat tulevat liitolle.

16 §

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät

17 §

Muita määräyksiä

Yhdistyksen edustamiin henkilöjäsenmääriin perustuvissa liiton laskelmissa otetaan huomioon liitolle vuosimaksun maksaneiden määrien tilanne edellisen joulukuun 31. päivän tilanteen mukaan ja vain yhdessä yhdistyksessä. (ks. 3 §)